rhy.fi
Valkohäntäpeuran mets

Valkohäntäpeuran metsästyssääntö

Yleistä
Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä,
hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä
sopimuksia.
Kaadettavaksi anottavia valkohäntäpeurojen lukumäärä sopeutetaan alueen kannan
vuosituottoon ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen
vahinkomääriin.
Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset
oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissätoisin määrätä.
Seuran valkohäntäpeuran metsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain
peurakokouksessa ja saatetaan kaikkiien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen
ryhtymistä.
METSÄSTYSMAAT yhteistoiminta
Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta. Kaikilla seuran jäsenillä on
yhtenäinen oikeus maanvuokraussopimusten allekirjoitukseen seuran puolesta.
Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa tiedostoa (reviiri-ohjelma), joka on myös
valkohäntäoeuraseurueen jäsenten käytössä (vaatii käyttäjältä toimivan sähköpostiosoitteen ja
tarkoituksen mukaisen mobiililaitteen, esim. älypuhelimen tai tabletin.
Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua valkohäntäpeuran metsästyksen
ns. yhteislupaan. Päätös mahdolliseen yhteislupaan littymisestä tehdään seuran vuosikokouksessa.
Seuran nimenkirjoittaja allekirjoittaa yhteislupahakemuksen.
KAATOLUVAT.
Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa hirviseurueen johto.
Kaatolupa-asioissa seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten uhteistykumppaneiden kanssa seurueen metsästysjohto.
OSALLISTUMISOIKEUS ja seurueen muodostaminen.
Valkohäntäpeuran metsästykseenosallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei
seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää eryisehtoa.
Seuran valkohäntäpeura seurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta,
vuosittain seuran kesä/syyskokouksen yhteydessä. Talvikokous voi päättää erillisen
valkohäntäpeurakokouksen pitämisestä kesä/syyskokouksen jälkeen.
Valkohäntäpeura seurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa tai ilmoittamalla siitä metsästyksen johtajalle elokuun loppuun mennessä tai
muulla erikseen sovitulla tavalla. Valkohäntäpeuraseurueeseen voi kuulua varsinaisena jäsenennä.
Ampujana(kivääri ja tai jousi)metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna
voimassa oleva ampumakoe. Aseena voidaan käyttää myös haulikkoa täyteispanoksella.
MESÄSTYKSEN johto ja muu tehtäväjako.
Seuran hirven metsästyksenjohtajan valitsee vuosittain seuran talvikokous, lisäksi kokouksessa valitaan peurapäällikkö.Hirven metsästyksenjohtaja valitsee itselleen tarvittavan määrän
varajohtajia, joista osa toimii peurajahdin varapäälliköinä,Peurapäällikön valinnan mukaan.
Valkohäntäpeuraseurueen tarvitsemat muut toimhenkilöt (esim. sihteeri, saaliinkäsittelijät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät jne) seurue valitsee keskuudestaan.
Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksen
johtajan johdolla.
Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan oma-riista sovellukseen tilastointia, seuran
vuosikertomusta, riistanlaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran arkistointia varten.
METSÄSTYKSEN aloittaminen ja metsästyskäytännöt.
Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta
tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seurueen jäsenille. Yhteisjahtipäivät ilmoitetaan seurueelle Jimy Whatsup ryhmän kautta. Tällöin myös seurueeseen kuulumattomat saavat tiedon seurueen metsästyksestä. Myös alueet pyritään ilmoittamaa ennalta.
Yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat yleensä viikon vaihteet.
Kyttäysmetsästys voidaan aloittaa heti luvan alkaessa 1.9. Kyttäysmetsästykseen osallistuvan
pitää ilmoittaa pienhirvipäällikölle jahdin paikka, jahdin alkaminen (puhelu), jahdin päättyminen
( whatsupp/ viesti) ja mahdollinen saalis välittömästi.
Ajavaa koiraa saa käyttää vasta syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Ajavaa koiraa käytettäessä
metsästyksessä vain yksi henkilö, muuten seuruemetsästystä ja paikalla oltava nimetty päällikkö.
Seuruemetsästyksestä ilmoittaminen alla olevien sääntöjenmukaan. Yksin metsästävä ilmoittaa jahdista peurapäällikölle ja jakaa koiratutkan tunnuksilla oman ja koirien sijainnin päällikölle .
Peuraseurueen metsästyspäivät pyritään ilmoittamaan reilusti etukäteen, kuitenkin vähintään edellisenä iltana.Kaikki seurueen jahdit (mukana 2 henkilöä tai enemmän ilmoitetaan seurueen whatsupp ryhmässä. Ilmoituksesta käy ilmi jahtiin lähtö aika ja paikka.
Koirien käytöstä ja käyttävuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee peurapäällikkö tasaouolisuutta noudattaen.
OSALLISTUMISVELVOLLISUUS.
Valkohantäpeuraseurueen jäsenet eivät ole velvollisia osallistumaan metsästykseen jokaisena yhteisjahtipäivänä. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm.
ruokintapaikkojen ja nuolukivien hoito, ampumaradan työvuoroihin osallistuminen työvuolistojen
mukaan, saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan
puhtaanapito ja hoito, passipaikka huolto sekä peijaiset valmisteluineen.
Seurueen jäsen joka ei osallistu päivän yhteisjahtiin ei ole oikeutettu saaliinjakoon.
AMPUMATAITO,saaliinkäsittely.
Jokaisella kiväärillä ja jousella metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävä
ampumataito, osoituksena siitä ammuttava vähintään joka kolmas vuosi ampumakoe.
Täyteisellä metsästävät ovat myös velvollisia harjoittelemaan ammuntaa täyteisellä.
Ellei metsästyksen johtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen
saaliin pistäminen.
Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeetomasti ampumalla, taitamattomalla
armonlaukauksella/ silla, epähygienialla tai muulla tavalla.
Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.
YLEISOHJEITA
Jokaisella on oltava mukana metsästyskortti, aseen hallussapitolupa ja Ampumakoetodistus (kivääri- ja jousimetsästäjät.) tai niiden jäljennökset.
Jokisella ampujalla on oltava asetuksen mukaiset aseet ja patruunat tai nuolet. Metsästäjä
vasttaa itse niiden laillisuudesta. Ase on oltava kohdistettuna käyttämillesi patruunoille / nuolille.
Kukaan ei saa vaarantaa terveyttään jahdissa. Sairauksista ja vaivoista. jotka vaikeuttavat metsästystä tai liikkumista on ilmoitettava johtajalle.
Jahtipuhelimia käytetään ainoastaan metsästykseen liittyvään keskusteluun.
Koiranomistajat vastaavat, että heidän koiransa ovat asianmukaisesti rokotettuja.
Passitorneihin noustaan omalla vastuulla, ilmoitus heikoista torneista metsästyksen johdolle.
YLEISIÄ TUEVALLISUUSOHJEITA
Jokaisella metsästykseen osallistuvalla on oltava oranssi päähine ja ylävartalovaata
( liivi tai takki yms.)
Alkoholia ei saa nauttia metsästyksen aikana. Yksittäinen kaatoryyppy suodaan.
Krapultilasta on ilmoitettava johtajalle.
Jokainen ampuja pysyy määrätyllä passipaikalla. Epämääräinen hiippailu passialueella
on kielletty.
Ase ladataan vasta passipaikalla tai koiran ajon lähestyessä.
Ampua ei saa, jos vähänkin epäilee sen aiheuttavan turvallisuusriskin.
Ase tyhjennetään heti ajon loputtuapassipaikala tai haukun etääntyessä.
Toisen aseeseen ei saa koskea ilman lupaa.
Turhia laukauksia ei saa ampua.
Ajoneuvossa ase kuljetetaan asepussissa.
Passimiehen on tiedettävä aina viereiset passit, passilinja ja ajon tulosuunnan,
metsästyksen johtaja antaa tiedot sekä näyttää tarvittaessa ampumasektorit.
VALKOHÄNPÄPEURAN ampuminen.
Ammutaan ainoastaan lupaehtojen tai johtajan määräysten mukaisia eläimiä.
Yhteisjahdeissa voidaan johtajan ohjeiden mukaisesti ampua myös muita eläimiä,
esim. kettuja ja kauriita.
Ei saa ampus ennen koin on varma mitä ampuu. Vasallista naarasta ei saa ampua.
150 metriä lähempänä toisen hoitamaa ruokintapaikkaa ei saa kytätä.
Selvästi toiselle menevää valkohäntäpeuraa ei saa ampua.
Ei saa ampua pensaikon tai oksiston läpi.
Ampumasuunnan tausta on varmistettava.
AMPUMISEN jälkeen.
Ilmoitus metsästysradiolla mahdollisimman nopeasti.
mitä on ampunut
montako porukassa oli
minne menivät ( pysyivätkö alueella)
arvio suunnasta.
Ellei ampujalla ole metsästysradiota ilmoitus metsästyksen johdolle matkapuhelimella,
ellei ole matkapuhelinta käy naapuripassissa kertomassa ja ilmoittaa tapahtuneesta.
HAAVOITTUMISTILANNE
Ampujan tulee aina seurata tarkkaan valkohäntäpeuran käyttäytymistä siihen ammutun
laukauksen jälkeen.
Mikäli valkohäntäpeura ei kaadu ampujan näkö-kuuloetäisyydelle, metsästäjän tulee
-ilmoittaa matkapuhelimella tilanteesta metsästyksen johtajalle
( metsästys puhelimella ellei matkapuhelinta ole)
-merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
-merkitä tarkoin ja selvästi valkohäntäpeuran sijainti smpumishetkellä
Mikäli metsästyksen johtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun valkohäntäpeuran jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintäin 150 metriä.
Ammutun valkohäntäpeuran jäjille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.
Kyttäysmetsästyksessä myös täysin ohi ammutusta laukauksesta ilmoitus metsästyksen
johtajalle välittömästi.
KAATAJMÄÄRITYS
Tulkintatilanteissa valkohäntäpeuran kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin
ampunut siihen ensimmäisen tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalista tappaa eläimem kahdessa tunnissa osumasta.
Kaatajan määrityksen tekee metsästyksen johtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia
ja muita todistajia.
SAALIIN JAKO
Kaadetun valkohäntäpeuran nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet
kuuluvat metsästys perinteiden mukaisesti valkohäntäpeuran kaatajalle.
Saaliiksi saatu valkohäntäpeura halkaistaan pituussuunnassa keskeltä, puolikkaat arvotaan seurueen varsinaistan jäsenten kesken, jotka ovat osallistuneet kyseisenä päivänä
metsästykseen, kun kierros on mennyt ympäri, aloitetaan arvonta alusta.
Kyttäysjahdissa ampuja saa pitää koko eläimen. Yhteisjahdeissa muut ammutut eläimet
kuuluvat ampujalle, paitsi kauris (kauris jaetaan kuten peura), mistä on omat sääntönsä.
RIKKOMUSSEURAAMUKSET, erimielisyysratkaisut.
Metsästyksen johtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön
rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muiden sädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksen johtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisesta aiheutuvat
seuraamukset käsittelee metsästysjohto. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien
seuraamustan tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia. Seuraamuksista voi valittaa seuran
johtokunnalle. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydeton saatettava
metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisilln nopeasti.
PEIJAISET
Peijaiset on yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista.
Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran / seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuukksien
mukaan kaikki seurueen jäsenet.
Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteityössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston, valkohäntäpeura- ja hirviseurueen kanssa.
KUSTANNUKSET
Valkohäntäpeuraseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
Kyttäysmetsästyksen osalta kaatomaksusta vastaa yksin peuran kaatanut seuran jäsen. Seuruemetsästyksessä lihaosuuden saanut maksaa kaatomaksun.
Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien
laskemista.
Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin valkohäntäpeura seuruetta esim. ruokintakulujen peittämiseksi.
METSÄSTYSVIERAAT
Valkohäntäpeuraseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamiseksi
voi tehdä joko seura, seuran johtokunta, valkohäntäpeura seudue tai metsästyksen johtaja.
Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee valkohäntäpeuraseudue.
Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään
ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous tai seuran johtokunta tahi
jomman kumman valtuuttama valkohäntäpeuraseurue.
Metsästysvieraat jotka osallistuvat jahtiin ilman saaliinjakoa saavat metsästyksen päätöksellä
osallistua jahtiin ilman osanottomaksua.
METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuositttain
vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. Tämä metsästyssääntö jaetaan
seurueen jäsenille ja ampujina osallistuville metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen
alkamista. ( löytyy seuran nettisivuilta ).Aseettomien metsästysvieraiden osalta vieraiden tuoja vastaa metsästyssäännön tuntemisesta.

Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua